Virukset

Määritelmä

Virukset (yksikkö: virus) ovat pienimmät tarttuvat hiukkaset ja myös loiset eli elävät organismit, jotka eivät voi lisääntyä itsenäisesti ilman isäntäorganismia. Viruspartikkelin koko on keskimäärin 20 - 400 nm, monta kertaa pienempi kuin ihmisen soluilla tai bakteerit tai sienet.

Virusten rakenne

Virusten rakenne ei ole erityisen monimutkainen. Virusten tärkein osa on niiden geneettinen materiaali. Tätä voi esiintyä viruksissa joko DNA: n (deoksiribonukleiinihappo) tai RNA: n (ribonukleiinihappo) muodossa.

Tämä ominaisuus mahdollistaa myös DNA-virusten erottamisen RNA-viruksista (on myös niin kutsuttuja retroviruksia, jotka ovat RNA-virusten alaryhmä). Geneettinen materiaali voi olla joko renkaan tai langan muotoinen virusten sisällä. Jos virus ei ole vielä istuttanut itseään soluun, sitä kutsutaan virioniksi.

Lähes kaikissa tapauksissa geneettistä materiaalia ympäröi kapsiidi, joka suojaa geneettistä materiaalia. Tämä kapsid on rakenne monista identtisistä alayksiköistä (kapselereista), jotka koostuvat proteiinit. Näin ollen kapsidia kutsutaan usein proteiinikuoreksi, yhdessä DNA: n tai RNA: n kanssa sitä kutsutaan nukleokapsidiksi.

Lisäksi joitain viruksia ympäröi toinen vaippa, viruksen vaippa, joka koostuu kaksoiskerroksesta lipidistä, jossa proteiinit ja glykoproteiinit ovat osittain upotettuja. Glykoproteiinit ulottuvat kirjekuoresta piikikkäinä, minkä vuoksi niitä kutsutaan myös piikkeiksi, tällaisia ​​viruksia kutsutaan vaipallisiksi. Jos viruksen kirjekuori puuttuu, niitä kutsutaan kuorittomiksi viruksiksi.

Lisäksi joillakin viruksilla on muita komponentteja, mutta ei koskaan sytoplasmaa, jossa on soluorganelleja, kuten ihmis-, eläin- tai kasvisoluissa, mikä mahdollistaisi niiden oman aineenvaihdunnan. Koska molemmat mitokondriot ja ribosomit puuttuu, virukset eivät kykene yksinään proteiinibiosynteesiin eivätkä voi tuottaa omaa energiaansa. Sen on oltava pesässä ns. Isäntäsolussa, eli esimerkiksi ihmisen solussa, jolla on tarvittava materiaali käytettävissä. Siellä virus pystyy sitten manipuloimaan solujen aineenvaihduntaa siten, että se sopeutuu viruksen tarpeisiin ja sen sijaan, että tuottaisi omaa proteiinit, tuottaa niitä proteiineja, joita virukset tarvitsevat selviytyäkseen.