Sarveiskalvo (silmä): rakenne ja toiminta

Mikä on sarveiskalvo (silmä)?

Silmän sarveiskalvo on silmän ulomman ihon läpikuultava etuosa. Paljon suurempi osa tästä silmän ihosta on kovakalvo, joka voidaan nähdä silmän valkoisena osana.

Sarveiskalvo on tasainen ulkonema silmämunan etuosassa. Kuten ikkuna, se päästää valoa silmään. Luonnollisen kaarevuuden ansiosta se ottaa yhdessä kiteisen linssin kanssa suurimman osan silmän valon taittamisesta.

Kun sarveiskalvo heijastaa osan siihen osuvasta valosta kuin kupera peili, silmä loistaa. Kuoleman jälkeen sarveiskalvo samenee ja muuttuu himmeäksi ja läpinäkymättömäksi.

Nimi sarveiskalvo (silmä) tulee siitä, että sarveiskalvo on yhtä kovaa kuin sarveiskalvon aine, mutta erittäin ohut, joten sen läpi näkyy: Keskellä sarveiskalvo on vain puoli millimetriä paksu, reuna-alueella n. yksi millimetri. Sen takana olevat silmän osat, kuten iiris (iiris), näkyvät sen läpi.

Vesipitoinen neste (sisällä) ja kyynelneste (ulkopuolella), joissa molemmissa on korkea suolapitoisuus, pitävät sarveiskalvon jatkuvassa turvotustilassa – sen vesipitoisuus on vain 76 prosenttia.

Sarveiskalvon (silmän) viisi kerrosta

Sarveiskalvo (silmä) koostuu viidestä kerroksesta. Ulkopuolelta sisäänpäin nämä ovat

Sarveiskalvon etuepiteeli

Ulompi kerros on sarveiskalvon etuepiteeli, joka sulautuu sidekalvoon ilman selkeää rajaa. Se estää bakteerien pääsyn silmään. Myös sarveiskalvon hermot päätyvät tähän sarveiskalvokerrokseen – sarveiskalvon vammat, kuten pienet naarmut (esim. kynsistä), ovat siksi erittäin tuskallisia.

Bowmanin kalvo

Sarveiskalvon etuepiteelin sisäpuolella on soluton lasikalvo, niin kutsuttu Bowman-kalvo. Sen pinta on sileä ja muodostaa tyvikalvon siirtymänä sarveiskalvon etummaiseen epiteeliin. Vahinkotapauksessa se paranee vain arpeutumalla – se ei pysty uusiutumaan.

stroma

Kollageenikuitukimppujen lamellien yhdensuuntainen järjestely tekee stroomasta läpinäkyvän. Jos tämä järjestely kuitenkin häiriintyy (esim. tulehdus tai vamma), läpinäkyvyys menetetään. Muodostuu arpi ja näkö hämärtyy. Sarveiskalvonsiirto voi sitten auttaa.

Descemetin kalvo

Stroomaa seuraa (sisäänpäin) toinen Glaush-kalvo, joka tunnetaan myös nimellä Descemetin kalvo tai Demours-kalvo. Se koostuu yksinkertaisesta solukerroksesta, mutta on erityisen tärkeä sarveiskalvon rakenteelle. Se on erittäin kestävä ja sen paksuus kasvaa elämän aikana. Joten vaikka silmän sarveiskalvo vaurioituisi tai kuolee sairauden vuoksi, Descemetin kalvo pysyy yleensä ehjänä ja estää nestettä virtaamasta ulos silmän etukammiosta.

Jos Descemetin kalvo kuitenkin vaurioituu, nestettä valuu ulos ja silmän sarveiskalvo turpoaa, minkä seurauksena se menettää läpinäkyvyytensä. Tällainen Descemetin kalvon vaurio parantuisi arpeutumalla, kuten Bowmanin kalvon tapauksessa.

endoteelin

Viimeisenä, sisimmäisenä kerroksena yksikerroksinen endoteeli erottaa silmän sarveiskalvon kammion vesipitoisella täytetyllä kammiolla: solujen etupuoli rajautuu tasaisesti Descemetin kalvoa vasten, kun taas takapuoli liittyy silmän etukammioon. silmä. Endoteelisolut ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa monimutkaisilla liitoksilla ja osallistuvat aktiivisesti silmän aineenvaihduntaan.

Sarveiskalvon toiminta

Silmän sarveiskalvo on upotettu kovakalvoon (sclera) kuten kellolasi ja se on kaarevampi kuin sen ympäristö. Sillä on 43 diopterin korkea taitevoima – koko näköjärjestelmässä on 60 diopteria. Tämä erittäin korkea taitekyky johtuu sen takana olevasta vesipitoisesta nesteestä, joka on myös erittäin taittava neste.

Siksi sarveiskalvo on vastuussa suurimmasta osasta valon taittumista silmässä, mikä johtaa valonsäteiden keskittymiseen verkkokalvolle.

Mitä ongelmia sarveiskalvo (silmä) voi aiheuttaa?

Erilaisia ​​lääketieteellisiä ongelmia voi esiintyä silmän sarveiskalvossa ja heikentää näköä. Näitä ovat mm

  • Keratoconus: Sarveiskalvo (silmä) muuttuu asteittain keskeltä kartiomaiseksi ja ohenee reunoista.
  • Sarveiskalvon sameus: Tämä voi johtua vammoista (esim. vieraiden esineiden pääsy silmään, palovammat tai kemialliset palovammat). Sarveiskalvon tulehduksesta johtuva sarveiskalvohaava (ulcus corneae) voi myös hämärtää sarveiskalvoa.
  • Sicca-oireyhtymä (Sjörgenin oireyhtymä): Tässä autoimmuunisairaudessa immuunijärjestelmä vahingoittaa muun muassa kyynelrauhasia ja aiheuttaa silmän sarveiskalvon kuivumista.
  • Infektiot: Bakteerit, virukset tai sienet voivat tartuttaa silmän sarveiskalvon.