Lyhyt katsaus
- Oireet: Hengenahdistus, yskä, yskös
- Vaiheet: Lääkärit erottavat neljä vaikeusastetta (kulta 1-4) oireiden lisääntyessä pysyvään hengenahdistukseen levossa.
- Syyt ja riskitekijät: Pääasiassa tupakointi (krooninen tupakoitsijoiden yskä), myös ilmansaasteet ja tietyt keuhkosairaudet
- Diagnoosi: Keuhkojen toimintakoe, verikaasuanalyysi, rintakehän röntgentutkimus (rintakehän röntgen), veriarvot
- Hoito: Täydellinen tupakoinnin lopettaminen, keuhkoputkia laajentavat ja tulehduskipulääkkeet, liikunta, hengitys- ja fysioterapia, pitkäaikainen happihoito, leikkaus (mukaan lukien keuhkonsiirto)
- Kulku ja ennuste: Riippuu siitä, voidaanko keuhkosairauden etenemistä hidastaa. Tärkein asia on tupakoinnin lopettaminen.
- Ennaltaehkäisy: Tärkein toimenpide on pidättäytyä nikotiinista.
Mikä on keuhkoahtaumatauti?
Keuhkoahtaumatautia trivialisoidaan usein "tupakoitsijan keuhkoksi" tai "tupakoitsijan yskäksi". Silti keuhkoahtaumatauti on vakava keuhkosairaus, joka kerran alkaessaan etenee ja johtaa usein ennenaikaiseen kuolemaan.
Keuhkoahtaumatauti on laajalle levinnyt, ja arvioiden mukaan lähes XNUMX prosenttia kaikista maailman ihmisistä kärsii taudista. Tämä tekee COPD:stä paitsi yleisimmän kroonisen hengityselinsairauden, myös yhden yleisimmistä sairauksista.
Keuhkoahtaumatauti sairastaa pääasiassa yli 40-vuotiaita. Asiantuntijat uskovat kuitenkin, että myös nuoremmat ihmiset tulevat kärsimään tulevaisuudessa yhä enemmän, sillä monet nuoret aloittavat tupakoinnin hyvin varhaisessa iässä, mikä on COPD:n tärkein riskitekijä.
COPD johtuu tupakansavun hengityksestä noin 90 prosentissa tapauksista.
COPD: Määritelmä ja tärkeät termit
Mikä COPD oikein on? Lyhenne tarkoittaa englanninkielistä termiä "chronic obstructive pulmonary disease". Saksaksi se tarkoittaa "kroonista obstruktiivista keuhkosairautta". Obstruktiivinen tarkoittaa, että hengitystiet ovat ahtautuneet taudin seurauksena. Tätä tilaa ei voida täysin kääntää edes lääkkeillä. Keuhkoahtaumatauti säilyy siksi elinikäisenä, eikä sitä edelleenkään voida parantaa.
Keuhkosairaus COPD on yleensä kroonisen obstruktiivisen keuhkoputkentulehduksen (COB) ja emfyseeman yhdistelmä. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan kroonista keuhkoputkentulehdusta eli pysyvää keuhkoputkien tulehdusta esiintyy, jos yskä ja yskös jatkuvat vähintään kolme kuukautta kahden peräkkäisen vuoden aikana. Noin joka viidellä potilaalla esiintyy myös kroonista hengitysteiden ahtautumista. Lääkärit puhuvat sitten kroonisesta obstruktiivisesta keuhkoputkentulehduksesta.
Termiä paheneminen käytetään usein myös COPD:n yhteydessä. Se tarkoittaa episodista, äkillistä COPD:n pahenemista. Oireet, kuten krooninen yskä, hengenahdistus ja liman kaltainen yskös lisääntyvät äkillisesti. Pahenemisvaiheet ovat stressaava ja uhkaava tapahtuma monille sairastuneille. Pahentunut keuhkoahtaumatauti on merkki siitä, että keuhkojen toiminta heikkenee nopeasti. Jos paheneminen liittyy infektioon, lääkärit kutsuvat sitä myös infektoituneeksi COPD:ksi.
Keuhkoahtaumatauti ei itsessään ole tarttuva, toisin kuin hengitystieinfektiot, jotka edistävät keuhkoahtaumatautia tai johtavat sen pahenemiseen. Myöskään COPD ei ole perinnöllinen. Joillakin ihmisillä on kuitenkin lisääntynyt riski sairastua keuhkoahtaumatautiin toisen perinnöllisen keuhkosairauden, alfa-1-antitrypsiinin puutteen, vuoksi.
Mitkä ovat COPD:n oireet?
Tärkeimmät tyypilliset COPD-oireet ovat:
- Hengenahdistus, aluksi vain rasituksessa, myöhemmin myös levossa.
- Yskä, joka pahenee ja jatkuu ajan myötä.
- Ysköstä tulee viskoosimpaa ja sitä on yhä vaikeampi yskiä.
Pitkälle edenneet sairaudet kärsivät myös usein kroonisesta väsymyksestä, painon laskusta ja ruokahaluttomuudesta. Mielenterveysongelmat, erityisesti masennus ja ahdistus, ovat myös yleisempiä.
COPD-oireet: vaaleanpunainen puskuri ja sininen turvotus
Keuhkoahtaumatautipotilaiden ulkonäön perusteella voidaan periaatteessa erottaa kaksi tyyppiä: "vaaleanpunainen puffer" ja "sininen bloater". Nämä ovat kuitenkin kaksi kliinistä ääripäätä; todellisuudessa esiintyy pääasiassa sekamuotoja:
Tyyppi |
Esiintyminen |
Vaaleanpunainen puskuri |
"Vaaleanpunaisessa vinkujassa" emfyseema on ensisijainen tila. Ylitäytteiset keuhkot johtavat jatkuvaan hengenahdistukseen, mikä ylikuormittaa hengitystukilihaksia. Tästä syystä sairastunut henkilö kuluttaa erittäin paljon energiaa hengittämällä. Tyypillinen "vaaleanpunainen puskuri" on siksi alipainoinen. Joskus esiintyy ärtyvää yskää. Veren happipitoisuus ei laske, koska hiilidioksidia hengitetään riittävästi ulos. Yleisin kuolinsyy on hengitysvajaus. |
Sininen paisuri |
COPD:n pahenemisoireet
Keuhkoahtaumataudin aikana monet ihmiset kokevat toistuvaa akuuttia keuhkoahtaumatautien oireiden pahenemista (pahenemista). Pahenemisvaiheet voidaan jakaa kolmeen vaikeusasteeseen: lievä, kohtalainen ja vaikea. Näissä tapauksissa COPD-oireet ylittävät normaalin vuorokausivaihtelun tason ja kestävät yleensä yli 24 tuntia.
Merkkejä COPD-oireiden pahenemisesta ovat:
- Hengenahdistuksen lisääntyminen
- @ Yskin lisääntyminen
- Ysköksen lisääntyminen
- ysköksen värin muutos (kelta-vihreä yskös on merkki bakteeri-infektiosta)
- Yleinen huonovointisuus, johon liittyy väsymystä ja mahdollisesti kuumetta
- Rintakehän kireys
Merkkejä vakavasta pahenemisesta ovat:
- Hengenahdistus levossa
- Vähentynyt happisaturaatio keuhkoissa (keskussyanoosi)
- Apuhengityslihasten käyttö
- Vedenpidätys jaloissa (turvotus)
- Tietoisuuden hämärtyminen koomaan asti
COPD-oireet lisääntyvät syksyllä ja talvella. Kaikki akuutit pahenemisvaiheet muodostavat mahdollisen uhan sairastuneen henkilön hengelle, koska on olemassa riski keuhkojen vajaatoiminnasta lyhyen ajan sisällä lisääntyvän hapenpuutteen ja hengityslihasten uupumisen myötä. Keuhkoahtaumatautioireiden akuuttia pahenemista sairastavien kannattaa siksi hakeutua kiireellisesti lääkärin tarkastukseen – he tarvitsevat tehostettua hoitoa.
Jos tilasi kuitenkin pahenee (yskä, yskös ja/tai hengenahdistus lisääntyy), on parasta ottaa välittömästi yhteys lääkäriin. Näin paheneminen ja komplikaatiot voidaan havaita ja hoitaa ajoissa.
Keuhkoahtaumatautioireet komplikaatioista ja muista sairauksista
Sairauden edetessä keuhkosairaus vaikuttaa usein muihin elimiin ja johtaa erilaisiin komplikaatioihin ja samanaikaisiin sairauksiin. Nämä puolestaan tulevat havaittaviksi lisäoireiden kautta:
Infektiot ja hengenahdistus: Pitkäaikainen COPD johtaa tyypillisesti usein toistuviin keuhkoputkitulehduksiin ja keuhkokuumeeseen. Keuhkojen toiminnan heikkeneminen johtaa myös jatkuvaan hengenahdistukseen.
Cor pulmonale: COPD:n loppuvaiheessa esiintyy usein cor pulmonalea: sydämen oikea puoli laajenee ja menettää toimintavoimansa – kehittyy oikeanpuoleinen sydämen vajaatoiminta. Tämän seurauksia ovat vedenpidätys jaloissa (turvotus) ja vatsassa (askites) sekä tukkeutunut niskalaskimo. Vedenpidätys näkyy parhaiten vatsan ja jalkojen turvotuksessa ja paksuuntumisessa. Joissakin olosuhteissa paino nousee myös äkillisesti.
Cor pulmonalen vakavia, hengenvaarallisia komplikaatioita ovat sydämen vajaatoiminta ja hengityslihasten vajaatoiminta.
Rumpion sormet ja kellon lasikynnet: keuhkoahtaumatautipotilailla käsissä esiintyy joskus niin kutsuttuja rumpupuikkosormia, joissa on kellonlasikynsi. Nämä ovat pyöristettyjä sormenpään linkkejä, joissa on kaarevat kynnet. Ne ovat seurausta vähentyneestä hapen saannista.
Tynnyrin rintakehä: Tynnyririntakehä on yksi tyypillisistä keuhkoemfyseeman oireista. Tässä tapauksessa rintakehä on tynnyrin muotoinen ja etummaiset kylkiluut kulkevat melkein vaakasuorassa.
Monilla ihmisillä pitkälle edennyt COPD vaikuttaa lihaksistoon, luustoon ja aineenvaihduntaan. Tämä johtaa lisäoireisiin, kuten lihasten menettämiseen, laihtumiseen tai anemiaan. Kipu, erityisesti selkäkipu, joka johtuu ylikuormitetuista hengityslihaksista, kuuluu myös keuhkoahtaumataudin mahdollisiin oireisiin.
Mitkä ovat COPD:n vaiheet?
Ennen vuotta 2011 vain keuhkojen toiminnan rajoitukset ja oireet olivat ratkaisevia ns. GOLD COPD -vaiheissa. Vuoden 2011 lopussa GOLD (Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease) esitteli uuden COPD-luokituksen. Lisäksi se otti huomioon keuhkoahtaumatautien äkillisen pahenemisen esiintymistiheyden (pahenemisaste) ja potilaskyselyiden tuloksen vaiheittamisessa.
COPD-vaiheet: luokitus vuoteen 2011 asti
COPD-vaiheita on yhteensä neljä. Vuoteen 2011 asti luokittelu perustui keuhkojen toimintaan, jota mitataan spirometrillä. Yhden sekunnin kapasiteetti (FEV1) määritetään. Tämä on suurin mahdollinen keuhkojen tilavuus, jonka sairastunut henkilö hengittää ulos sekunnissa.
Vakavuus |
oireet |
Yhden sekunnin kapasiteetti (FEV1) |
COPD 0 |
Krooniset oireet: |
huomaamaton |
COPD 1 |
Kroonisilla oireilla tai ilman: |
huomaamaton (ei alle 80 prosenttia |
COPD 2 |
Kroonisilla oireilla tai ilman: |
rajoitettu |
COPD 3 |
Kroonisilla oireilla tai ilman: |
rajoitettu |
COPD 4 |
krooninen hapenpuute |
ankarasti rajoitettu |
COPD 1
Kun yhden sekunnin kapasiteetti on alle 80 prosenttia normaalista, lääkärit kutsuvat sitä lieväksi keuhkoahtaumatautiksi eli COPD-asteeksi I. Tyypillisiä oireita ovat yleensä krooninen yskä, johon liittyy lisääntynyt liman tuotanto. Joskus oireita ei kuitenkaan ole ollenkaan. Yleensä ei ole hengenahdistusta. Usein sairaat eivät edes tiedä, että heillä on COPD.
COPD 2
COPD 3
Tämä keuhkoahtaumatauti on jo vakava keuhkoahtaumatauti: monet alveolit eivät ole enää toimivia. Yhden sekunnin kapasiteetti on 30-50 prosenttia normaaliarvosta. Yskän ja yskän oireet ovat selvemmin havaittavissa, ja sairastunut hengästyy vähäisessäkin rasituksessa. On kuitenkin myös potilaita, joilla ei edelleenkään ole yskää tai ysköstä.
COPD 4
Jos yhden sekunnin kapasiteetti on alle 30 prosenttia normaaliarvosta, tauti on jo pitkällä. Sairastunut on keuhkoahtaumatautien loppuvaiheessa, eli COPD-aste IV. Veren happipitoisuus on hyvin alhainen, minkä vuoksi kärsivillä on hengenahdistusta myös levossa. Loppuvaiheen keuhkoahtaumataudin merkkinä oikean sydämen vaurio voi olla jo kehittynyt (cor pulmonale).
COPD GOLD -vaiheet: Luokitus vuodesta 2011
Vuodesta 2011 lähtien tarkistettu COPD GOLD -vaiheiden luokittelu perustui edelleen keuhkojen toimintaan, mitattuna yhden sekunnin kapasiteetilla. Lisäksi GOLD otti nyt kuitenkin huomioon pahenemistaajuuden sekä kyselylomakkeella (COPD Assessment Test) kirjatut oireet, kuten hengenahdistuksen tai alentuneen harjoittelukyvyn. Uusien löydösten mukaan syntyi neljä potilasryhmää: A, B, C ja D.