Lyhyt katsaus
- Oireet: Nenähengityksen heikkeneminen, painekipu kasvoissa, mahdollisesti nenävuoto, pahanhajuinen hengitys, haju- ja makuaistin muuttuminen, väsymys ja väsymys.
- Hoito: kortisonia sisältävät nenäsumutteet, suolaliuokset tippona, suihke, huuhtelu tai inhalaatio, yksittäisissä tapauksissa antibiootit tai muut erikoislääkkeet, mahdollisesti leikkaus.
- Taudin kulku ja ennuste: Usein kulku kestää vuosia, joskus ongelmat jatkuvat koko eliniän. Ennuste riippuu muun muassa taudin aiheuttajan hoidettavuudesta.
- Syy- ja riskitekijät: Infektiot ja limakalvosairaudet, tuuletusta ja poskionteloiden eritteiden poistumista estävät anatomiset muutokset, allergiat.
- Tutkimus ja diagnoosi: anamneesi, endoskopia, tietokonetomografia (CT), harvoin magneettikuvaus (MRI), esim. lapsilla mahdollisesti sivelykoe taudinaiheuttajien havaitsemiseksi, tarvittaessa allergiatesti.
Mikä on krooninen sinuiitti?
Sinuiitti on lääketieteellinen termi sivuonteloiden tulehdukselle. Jos poskiontelotulehduksen oireet jatkuvat yli kaksitoista viikkoa, lääkärit kutsuvat sitä krooniseksi poskiontelotulehdukseksi.
Krooninen sinuiitti on suhteellisen yleinen. On arvioitu, että noin 11 prosenttia eurooppalaisista kärsii siitä joka vuosi. Taajuus kasvaa iän myötä. Ihmiset, joilla on hengitystiesairauksia, kuten astma, keuhkoahtaumatauti ja allergioita, kärsivät todennäköisemmin kroonisesta poskiontelotulehduksesta. Lisäksi sitä esiintyy useammin naisilla kuin miehillä.
Mitkä ovat kroonisen sinuiitin oireet?
Kroonisen poskiontelotulehduksen oireet ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin akuutin poskiontelotulehduksen. Oireet ovat kuitenkin joskus vähemmän tyypillisiä eivätkä yhtä ilmeisiä.
Esimerkiksi kroonisen sinuiitin tyypillisiä oireita ovat:
- Nenän tukkoisuus tai nenän hengitysvaikeudet
- @ Nenän vuotamista
- Kasvojen kipu, jos sellainen on
- Pahanhajuinen hengitys, jos sellainen on
Kroonisen poskiontelotulehduksen oireet vaihtelevat myös jonkin verran sen mukaan, onko polyyppejä vai ei. Ilman polyyppeja on periaatteessa samat oireet kuin akuutissa poskiontelotulehduksessa, mutta heikentyneessä muodossa. Polyypeillä nenähengitys on estynyt ja päänsärky ja kasvokipu ovat näkyvämpiä.
Nenäpolyypit ovat nenän limakalvon kasvaimia.
Lisäksi krooninen sinuiitti on joskus stressaavaa sairastuneiden psyykelle. Näin ollen kroonisen poskiontelotulehduksen epämukavuus johtaa usein heikentyneen elämänlaadun tunteeseen. Uni on usein heikentynyt. Tämä puolestaan johtaa siihen, että sairastuneet tuntevat olonsa väsyneeksi ja heikommaksi suoriutumaan päivän aikana.
Miten kroonista sinuiittia voidaan hoitaa?
Kroonista poskiontelotulehdusta voidaan hoitaa lääkkeillä, rohdosvalmisteilla, kotihoidoilla ja joskus leikkauksella.
Lääkärit määräävät yleensä kortisonia sisältäviä nenäsumutteita kroonisen poskiontelotulehduksen hoitoon. Harvemmin käytetään koko elimistöön (eli systeemisesti) vaikuttavia kortisonivalmisteita, joita otetaan esimerkiksi tabletteina.
Toisaalta dekongestantti nenäsumutetta ei suositella kroonisen sinuiitin hoitoon. Jos niitä käytettiin useita viikkoja, limakalvo tottuisi vaikuttavaan aineeseen. Oireet, kuten nenän tukkoisuus, pahenevat tai johtaisivat noidankehään.
Tietyt ns. biologisten aineiden ryhmän aineet (esimerkiksi erityiset vasta-aineet) ovat osoittaneet positiivisia vaikutuksia tutkimuksissa. Biologisia lääkkeitä käytetään kuitenkin harvoin kroonisen sinuiitin hoitoon.
Krooninen sinuiitti: leikkaus
Tietyissä tapauksissa lääkärit neuvovat leikkausta kroonisen poskiontelotulehduksen vuoksi. Tämä on kuitenkin tarpeen vain erityistilanteissa, esimerkiksi silloin, kun mikään konservatiivisista toimenpiteistä ei ole onnistunut. Lisäksi jos todetaan, että poskionteloiden tuuletusta ja tyhjennystä ei voida toteuttaa millään muulla tavalla, lääkäri voi suositella leikkausta.
Leikkaukseen on myös aihetta, jos on olemassa vakavia komplikaatioita, kuten luun infektio tai paiseet.
Kasviperäiset lääkkeet krooniseen sinuiittiin
Tähän mennessä tehdyt tutkimukset eivät anna selkeää vastausta kysymykseen siitä, kuinka paljon kasviperäiset valmisteet hyödyttävät kroonista poskiontelotulehdusta.
Auttaako kotihoito krooniseen sinuiittiin?
Lääkärit suosittelevat suolaliuosten käyttöä kotihoitona krooniseen sinuiittiin. Näitä voidaan käyttää eri tavoin, esimerkiksi nenätippoina tai suihkeina tai nenähuuhteluina. Suolaliuokset tehostavat limakalvoeritteiden poistumista ja edistävät limakalvojen turvotusta.
Suolaliuoksen inhalaatiot ovat myös joskus hyödyllisiä kroonisessa poskiontelotulehduksessa.
Kotihoidoilla on rajoituksensa. Jos oireet jatkuvat pitkään, eivät parane tai jopa pahenevat, on aina otettava yhteys lääkäriin.
Auttaako homeopatia tai akupunktio krooniseen sinuiittiin?
On olemassa joitakin tutkimuksia homeopatian ja akupunktion käytöstä kroonisen poskiontelotulehduksen hoidossa. Asiantuntijat pitävät datatilannetta kuitenkin toistaiseksi liian epäselvänä, jotta siitä olisi hyötyä.
Homeopatian käsite ja sen erityinen tehokkuus ovat tieteessä kiistanalaisia, eikä niitä ole selkeästi todistettu tutkimuksilla.
Mikä on kroonisen sinuiitin kulku?
Kroonisessa poskiontelotulehduksessa taudin kulku on usein pitkittynyt ja krooninen tulehdus kestää joskus vuosia – äärimmäisissä tapauksissa poskiontelotulehduksen kanssa sairastuneet joutuvat kärsimään loppuelämänsä. Asianmukaisella ja johdonmukaisella hoidolla oireet kuitenkin usein paranevat.
Periaatteessa kroonisen poskiontelotulehduksen syyllä on tärkeä rooli ennusteessa. Mitä paremmin syy voidaan poistaa, sitä todennäköisemmin ennuste on suotuisa.
Myös oireiden subjektiivinen paraneminen on tärkeää. Tämä johtuu siitä, että kroonisen poskiontelotulehduksen seuraukset rasittavat usein potilaan psyykettä. Unen laatu kärsii usein heikentyneen nenähengityksen seurauksena. Siksi kroonista sinuiittia sairastavat ihmiset kuvaavat usein jatkuvaa väsymystä.
Mikä on kroonisen sinuiitin syy?
Krooniselle poskiontelotulehdukselle on useita syitä. Joskus kroonista tulehdusta edeltää hengitysteiden, erityisesti nenän limakalvon, virus- ja/tai bakteeritulehdus. Tärkeitä riskitekijöitä ovat myös nenän kapeneminen, mikä vaikeuttaa poskionteloiden tuuletusta ja eritteiden poistumista.
Päinvastoin on kuitenkin olemassa riski, että supistukset muodostuvat kroonisen tulehduksen seurauksena.
Lisäksi allergiat lisäävät joskus kroonisen poskiontelotulehduksen riskiä.
Tarkkoja mekanismeja, jotka tapahtuvat limakalvolla kroonisen poskiontelotulehduksen aikana, ei kuitenkaan vielä täysin ymmärretä. Tutkijat epäilevät muun muassa paikallisten puolustustoimintojen häiriintymistä.
Kuinka lääkäri diagnosoi kroonisen sinuiitin?
Lääkäri suorittaa sitten erilaisia tutkimuksia kroonisen sinuiitin määrittämiseksi. Nenän endoskopia endoskoopilla on erityisen tärkeä. Tämä on pitkä kapea sauva, jonka päässä on valonlähde ja kamera.
Lääkäri työntää endoskoopin varovasti nenäaukkoon ja tutkii nenäontelon sisäpuolen, nenäkäytävät ja poskionteloiden kapeat sisäänkäynnit. Näin tehdessään hän etsii tulehduksen merkkejä sekä anatomisia supistuksia.
Lisäksi lääkäreillä on käytössään erilaisia kuvantamistekniikoita. Ultraäänitutkimuksen etuna on, että se ei käytännössä sisällä riskejä. Kaikista poskionteloista voidaan kuitenkin tutkia ultraäänellä vain poskionteloita ja poskionteloita. Tutkimuksen merkitys on rajallinen.
Normaalisti laboratoriotutkimuksia ei vaadita kroonisen sinuiitin diagnosoimiseksi. Jos kuitenkin epäillään jotain muuta perussairautta (kuten kystistä fibroosia, spesifisiä immuunivajauksia, sarkoidoosia tai muuta), lääkäri järjestää asianmukaisesti kohdistetun laboratoriotutkimuksen.
Tietyissä olosuhteissa lääkäri ottaa vanupuikolla nenästä määrittääkseen tarkasti kyseessä olevat taudinaiheuttajat.
Lisäksi lääkäri voi järjestää allergiatestin, erityisesti potilaille, joilla on krooninen sinuiitti, mutta joilla ei ole nenäpolyyppeja.
Miten kroonista sinuiittia voidaan ehkäistä?
Kaikkia kroonisen poskiontelotulehduksen syitä ei voida estää. Kuitenkin, jotta akuutti sinuiitti ei muuttuisi krooniseksi, on tärkeää parantaa sitä johdonmukaisesti.
Yleensä infektioiden ja kroonisten tulehdusten ehkäisemiseksi on hyödyllistä varmistaa terve immuunijärjestelmä. Tue immuunijärjestelmääsi terveillä elämäntavoilla. Tämä sisältää terveellisen, monipuolisen ruokavalion, jossa on runsaasti tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, kalaa ja kohtalaista tai vähän lihaa.
Yritä olla fyysisesti aktiivinen ja harjoitella. Päivittäiset kävelylenkit raittiissa ilmassa ovat hyvä alku.
Jos mahdollista, vältä terveydellesi haitallisia tai puolustuskykyäsi heikentäviä tekijöitä. Vältä stressiä ja varmista, että nukut tarpeeksi. Älä tupakoi, koska tupakointi ärsyttää limakalvoja jatkuvasti.