Anemia (alhainen veri): syyt, oireet

Lyhyt katsaus

  • Oireet: huimaus, päänsärky, suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus, korvien soiminen, vaalea iho ja limakalvot, sileä punainen kieli, joskus hauraat kynnet, tulehtuneet suun kulmat
  • Syyt: Verenmuodostuksen heikkeneminen, esim. raudan, foolihapon, B12-vitamiinin puute, munuaisten heikkous, tulehdus, verenhukka, punasolujen lisääntynyt hajoaminen, veren jakautumishäiriö
  • Hoito: Syystä riippuen, esim. puutteellisten hivenaineiden saanti, ravinnon säätö, hormonien antaminen, tarvittaessa verensiirto, perussairauksien hoito (esim. tulehdus tai infektio)
  • Diagnoosi: verikoe, punasolujen määrän määritys, hemoglobiinipitoisuus, punasolujen ulkonäön arviointi, tarvittaessa luuytimen tutkimus
  • Milloin lääkäriin? Aina jos anemiaa epäillään
  • Ennaltaehkäisy: Tasapainoinen ruokavalio, kroonisten sairauksien tarkastukset

Mikä on anemia?

Hemoglobiini on rautaa sisältävä proteiini, joka kuljettaa happea keuhkoista kehon soluihin. Paluumatkalla se kuljettaa keuhkoihin hiilidioksidia (CO2), joka on soluaineenvaihdunnan jätetuote. Siellä CO2 vapautuu hengityksen mukana.

Anemian tapauksessa hemoglobiinia on liian vähän, jotta kehon solut eivät enää saa riittävästi happea.

Anemian muodot

Lääkärit erottavat erilaiset anemiatyypit mikroskoopin alla olevien punasolujen muodon ja ulkonäön sekä hemoglobiinin määrän mukaan:

  • Mikrosyyttinen, hypokrominen anemia: Punaiset verisolut ovat liian pieniä ja sisältävät liian vähän hemoglobiinia. Tyypillinen esimerkki tästä anemiamuodosta on raudanpuuteanemia.
  • Normosyyttinen, normokrominen anemia: Tämä anemian muoto johtuu vakavasta verenhukasta. Punasolut ovat normaalikokoisia ja sisältävät normaalin määrän hemoglobiinia.

Anemia voidaan luokitella myös sen syiden mukaan. Lääkärit erottavat seuraavat muodot:

  • Hematopoieesin heikentymisestä johtuva anemia
  • Anemia, joka johtuu punasolujen lisääntyneestä hajoamisesta kehossa
  • Punasolujen menetyksestä johtuva anemia (verenvuoto)
  • Anemia, joka johtuu punasolujen jakautumishäiriöstä kehossa

Anemian oireet

Anemialla ei ole vain monia syitä, vaan se liittyy myös lukuisiin oireisiin, jotka eivät aina ole selviä. Kaikille anemioille tyypillisiä ovat kuitenkin oireet, jotka johtuvat kehon hapen puutteesta:

  • huimaus
  • päänsärkyä
  • Vähentynyt henkinen ja fyysinen suorituskyky
  • Hengenahdistus (hengenahdistus) rasituksessa, pitkälle edenneessä anemiassa myös levossa
  • Sydämentykytys ja korvien soiminen
  • Vaalea iho, sidekalvo ja limakalvot

Anemian tyypistä riippuen voi esiintyä myös muita oireita. Joitain esimerkkejä:

  • Raudanpuuteanemia: Hauraat hiukset ja kynnet, vaaleat kasvot, tulehtuneet suun kulmat ja limakalvot
  • Pernisioosi anemia/B12-vitamiinin puutosanemia: muistiongelmat, ruokahaluttomuus, polttava kieli, ruoansulatusongelmat, kuten ummetus tai ripuli, laihtuminen
  • Hemolyyttinen anemia: ikterus (keltaisuus), johon liittyy ihon keltaisuus ja silmän alkuperäisen valkoisen alueen keltaisuus
  • Sisäisen verenvuodon aiheuttama anemia: musta uloste (tervainen uloste tai melena) tai punaista verta ulosteessa tai virtsassa, verenkierron romahdus, matala verenpaine, korkea syke

Anemian syyt

Se on usein kroonisten sairauksien toissijainen löydös. Lisäksi anemiaa esiintyy useammin vanhemmalla iällä hitaampien uusiutumisprosessien seurauksena.

Kaiken kaikkiaan anemia voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin alkuperämekanismin mukaan:

Hematopoieesihäiriöistä johtuva anemia

Verenmuodostus on herkkä prosessi, ja tietyt tekijät häiritsevät sitä eri vaiheissa. Verisoluja muodostuu luuytimessä: ns. kantasoluista kehittyy erilaisten lähettiaineiden (hormonien) avulla erityyppisiä verisoluja, myös punasolujen esiasteita.

Rakennuspalikoiden, hormonien tai vitamiinien puute sekä luuytimen sairaudet, kuten tulehdus tai leukemia (verisyöpä) heikentävät verenmuodostusta. Tämä johtaa punasolujen muodostumiseen, jotka eivät ole täysin toimivia eivätkä takaa riittävää hapen kuljetusta.

Yleisimmät anemian muodot johtuvat tämän tyyppisestä verenmuodostushäiriöstä:

Foolihapon puutosanemia: Foolihappo on välttämätön solujen jakautumiselle ja verenmuodostukselle. Vitamiinia löytyy erityisesti erilaisista kaalista (kuten parsakaalista), pinaatista, parsasta ja lehtisalaatista. Aliravitsemus aiheuttaa siksi joskus foolihapon puutosanemiaa. Tämä anemian muoto kehittyy joskus myös vakavan alkoholin väärinkäytön yhteydessä. Tämä on makrosyyttinen, hyperkrominen anemia.

B12-vitamiinin puutosanemia: B12-vitamiini (kobalamiini) on tärkeä mm. uusien solujen muodostumiselle ja erilaisten proteiinien rakennuspalikoiden (aminohappojen) aineenvaihdunnalle. Puutos johtuu yleensä vitamiinin heikentyneestä imeytymisestä elimistöön, esimerkiksi kroonisessa gastriitissa tai keliakiassa. Kuten foolihapon puutos, tämä johtaa makrosyyttiseen, hyperkromiseen anemiaan.

Munuaisanemia: Tämä anemian muoto johtuu siitä, että munuaiset tuottavat liian vähän erytropoietiinia toiminnallisen puutteen vuoksi. Tämä hormoni stimuloi punasolujen muodostumista luuytimessä, minkä vuoksi puutos johtaa anemiaan. Munuaisten vajaatoiminta on seurausta esimerkiksi kroonisesta munuaissairaudesta tai munuaisvauriosta. Tästä johtuvaa munuaisanemiaa pahentaa yleensä punasolujen lyhentynyt elinikä ja kroonisten munuaispotilaiden usein vaatimat verenpesut (dialyysi).

Aplastinen anemia: Tässä tapauksessa kaikkien verisolujen (puna- ja valkosolut, verihiutaleet) muodostuminen vähenee. Syynä on luuytimen toimintahäiriö, joka on synnynnäinen (esim. Fanconi-anemia) tai hankittu (esim. lääkityksen, toksiinien, ionisoivan säteilyn tai tiettyjen tartuntatautien kautta).

Muiden sairauksien aiheuttama anemia: Tulehduksen, virusinfektioiden, syövän (kuten leukemia), kemoterapian tai autoimmuunisairauksien aiheuttama anemia on usein aliarvioitu. Erityisesti krooniset sairaudet ovat anemian yleisimpiä syitä. Vakavuudestaan ​​riippuen ne vaikuttavat verenmuodostukseen vaihtelevasti ja johtavat piensoluanemiaan.

Verenvuodosta johtuva anemia

Verenhukkaa tapahtuu, kun verta vuotaa ulkoisesta tai sisäisestä haavasta. Joskus syynä on onnettomuuden seurauksena syntynyt avoin vamma, mutta joskus pienetkin verenvuotolähteet johtavat krooniseen verenhukkaan, joka kehittyy ajan myötä anemiaksi.

Tämä koskee esimerkiksi havaitsematonta verenvuotoa mahahaavaa tai peräpukamia.

Akuutista tai kroonisesta verenvuodosta johtuva anemia tunnetaan myös verenvuotoanemiana.

Lisääntyneen punasolujen hajoamisen aiheuttama anemia

Syy tähän on joskus itse punasoluissa (korpuskulaarinen hemolyyttinen anemia): Punasoluissa on yleensä geneettinen vika, ja siksi ne hajoavat ennenaikaisesti.

Näin on esimerkiksi sirppisoluanemiassa: tässä punasolut eivät ole – kuten tavallisesti – levymäisiä ja molemmilta puolilta lievästi kolhia, vaan sirppimäisiä. Ne paakkuuntuvat helposti yhteen ja hajoavat yhä enemmän pernassa. Toinen esimerkki on pallomainen soluanemia, jossa on pallomaisia ​​erytrosyyttejä.

Ekstrakorpuskulaarisessa hemolyyttisessä anemiassa syy on erytrosyyttien ulkopuolella. Esimerkiksi punasolut tuhoutuvat mekaanisesti, kuten keinotekoisten sydänläppien avulla.

Muissa tapauksissa kemikaalit, lääkkeet, immuunireaktiot tai tartunta-aineet (kuten malariapatogeenit) ovat vastuussa punasolujen liiallisesta hajoamisesta.

Jakautumishäiriöstä johtuva anemia

Anemia: Hoito

Anemian hoito riippuu anemian syystä ja vakavuudesta. Joitain esimerkkejä:

  • Raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon puute kompensoidaan sopivilla lääkkeillä, kuten rauta- tai foolihappotableteilla. Sinun tulee kuitenkin ottaa tällaisia ​​lisäravinteita vain, jos lääkäri suosittelee (erityisesti rautalisät).
  • Jos aliravitsemus (kuten foolihapon puute, raudanpuute) vaikuttaa anemian kehittymiseen, kannattaa ruokavaliota muuttaa.
  • Jos verenvuoto on anemian syy, se on lopetettava. Lääkärit hoitavat esimerkiksi verenvuotoa mahahaavan leikkauksella. Jos verenhukka on erittäin vakava, potilas saa punasolukonsentraattia ("verensiirto").
  • Potilaat, joilla on munuaisanemiaa, saavat erytropoietiinia vertaa muodostavan hormonin puutteen kompensoimiseksi.
  • Vakavissa synnynnäisissä anemian muodoissa, kuten sirppisoluanemiassa, kantasolusiirto voi olla hyödyllinen.

Jotkut ihmiset ihmettelevät, mitä tapahtuu, jos anemiaa ei hoideta. Vähentyneen hapen kuljetuksen seurauksena hoitamaton anemia on suuri taakka keholle. Jos vakava sairaus on anemian syy ja se jää hoitamatta, ovat hengenvaaralliset seuraukset mahdollisia.

Se, onko joku anemian vuoksi työkyvytön, riippuu sen vakavuudesta ja laukaisevasta syystä.

Anemia: Milloin lääkäriin?

Jos epäilet kärsiväsi anemiasta, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin pian. Tämä pätee erityisesti, jos huomaat verta ulosteessa, virtsassa tai oksennuksessa. Tämä johtuu todennäköisesti vakavasta sisäisestä verenvuodosta.

Naisten, joilla on epätavallisen runsaat kuukautiset, erittäin usein tai erittäin pitkiä kuukautisia, on suositeltavaa kääntyä gynekologin puoleen.

Anemia: tutkimukset ja diagnoosi

Jos epäillään anemiaa, lääkäri ottaa verinäytteen tutkiakseen sen laboratoriossa. Tämän verikokeen aikana lääkäri kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin parametreihin:

  • Hematokriitti: Hematokriittiarvo ilmaisee kiinteiden solujen suhteen veren nestemäiseen osaan. Terveillä ihmisillä solut muodostavat noin 40-50 prosenttia verestä. Anemiassa hematokriittiarvo kuitenkin laskee.
  • Punasolujen määrä: Jos punasolujen määrä vähenee, tämä voi johtua verenmuodostushäiriöstä.
  • Hemoglobiini: Anemiassa hemoglobiiniarvo (Hb) on liian alhainen.
  • MCH (keskimääräinen verisolujen hemoglobiini): Se osoittaa punasolun keskimääräisen hemoglobiinipitoisuuden. Jos erytrosyytissä on liian vähän hemoglobiinia, tätä kutsutaan hypokromisesta anemiaksi. Jos hemoglobiinipitoisuus on kohonnut, tämä viittaa hyperkromiseen anemiaan. Jos anemiaa esiintyy, vaikka MCH-arvot ovat normaaleja, tätä kutsutaan normokromiseksi anemiaksi.
  • Seerumin ferritiini: Tämä on tärkein laboratorioarvo rautavarastojen arvioinnissa. Jos se on alhainen, kyseessä on raudanpuute.
  • Retikulosyytit: Nämä ovat punasolujen nuoria esiastesoluja. Jos niiden määrä on lisääntynyt, tämä tarkoittaa anemiaa, joka on ollut olemassa jonkin aikaa, anemiaa, joka johtuu heikentyneestä verenmuodostuksesta tai lisääntyneestä punasolujen hajoamisesta.

Jos anemian syy on epäselvä, lääkäri suorittaa lisätestejä:

  • Piiloteesta: Tämä havaitsee veren jäämiä ulosteessa, jotka eivät näy paljaalla silmällä. Pimeä veri osoittaa pieniä verenvuotoja ruoansulatuskanavassa.
  • Endoskopia: Gastroskopian ja kolonoskopian avulla ruoansulatuskanavan verenvuotolähteet voidaan havaita ja pysäyttää samanaikaisesti.
  • Luuydindiagnostiikka: Tämän avulla lääkäri voi havaita vakavan anemian, johon liittyy luuydinhäiriöitä (kuten aplastinen anemia). Tietyt leukemian muodot, jotka usein liittyvät anemiaan, voidaan havaita myös analysoimalla luuydinsoluja.

Anemia: Ennaltaehkäisy

Myös B12-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden tulisi olla säännöllinen osa ruokavaliota. Näitä ovat kala, liha, munat ja maitotuotteet.

Riittävä raudan saanti on erityisen tärkeää naisille: Osa tästä tärkeästä hivenaineesta menetetään säännöllisesti kuukautisten aikana. Erityisesti naisille, joilla on runsaat, pitkittyneet kuukautiset (menorragia), kehittyy usein raudanpuuteanemia.

Urheilijat ovat kuitenkin myös alttiita raudan puutteelle, koska he erittävät enemmän rautaa hikillään. Rautaa sisältävät ruoat, kuten maksa, punainen liha, persilja, täysjyväviljat, palkokasvit, seesaminsiemenet ja pähkinät, auttavat kattamaan raudan tarpeen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä anemiasta

Mikä on anemia?

Anemia on terveiden punasolujen puute kehossa. Koska nämä verisolut ovat vastuussa hapen kuljettamisesta, puutos voi aiheuttaa oireita, kuten väsymystä, heikkoutta, hengenahdistusta tai huimausta. Mahdollisia anemian syitä ovat sisäinen tai ulkoinen verenvuoto, raudan tai vitamiinin puute, krooniset sairaudet, kuten syöpä ja geneettiset sairaudet.

Mitä tehdä, jos sinulla on anemia?

Lääkärin tulee tarkistaa mahdolliset anemian merkit. Jos anemiaa todella esiintyy, hoito riippuu sen syystä ja vakavuudesta. Tämä voi sisältää esimerkiksi raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon antamisen, verensiirron ja/tai ruokavalion muutoksen (esim. raudanpuute).

Mitä sinun pitäisi syödä, jos sinulla on anemia?

Mitkä ovat anemian veren arvot?

Anemiassa veren hemoglobiini-, hematokriitti- ja erytrosyyttien (punasolujen) arvot laskevat. Raudanpuuteanemian tapauksessa seerumin ferritiini vähenee ja transferriini lisääntyy. Anemian tyypistä riippuen muut veren arvot voivat nousta tai laskea (esim. MCV, MCH).

Mistä anemia tulee?

Anemiaa syntyy, kun elimistö ei tuota tarpeeksi punasoluja, ne hajoavat liian nopeasti tai häviävät suuria määriä. Mahdollisia syitä ovat raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon puute, krooninen munuaissairaus, syöpä, tulehdus, infektiot, geneettiset sairaudet, akuutti tai krooninen verenvuoto (esim. mahahaava) ja tietyt lääkkeet.

Mitkä ovat anemian oireet?

Milloin anemia on vaarallinen?

Hoitamaton vakava tai krooninen anemia voi olla vaarallista, koska se johtaa hapen puutteeseen elimissä. Tämä voi aiheuttaa muun muassa sydänongelmia tai aivovaurioita. Raskaana olevilla naisilla anemia lisää ennenaikaisen synnytyksen ja lapsen alhaisen syntymäpainon riskiä.

Voiko anemiaa parantaa?

Anemia on useimmissa tapauksissa parannettavissa. Syystä riippuen hoitoon kuuluu esimerkiksi rauta- tai foolihappolisää, verenmuodostusta stimuloivaa lääkitystä tai verensiirtoa. Kroonisissa tapauksissa pitkäkestoinen hoito voi olla tarpeen.